Tylsistymisen taide

lasket kaappikellon sekunnin lyöntejä
heiluri
                            puolelta                                  toiselle
lasinpohjalla limenpalasia

kaappikellon lyönnit - varttia vaille
pitsaa kylmänä
selaat facebookin online-listan läpi
kerran
kolmannen

kymmenennen

ei ketään
ketään kenen kanssa puhua mitä tahansa
on niin tylsää että melkein harkitset nukkumaanmenoa

onko kaikilla ystävilläsi ohjelmaa perjantai-iltana

ja silti siinä sinä istut

lol

Sataa kaatamalla mutta ei minun maailmassani

Minun maailmassani on saippuakuplia sateenkaaren väreissä
Vain eriparikenkiä
Reikäisiä sukkia joista varpaat voivat hymyillä vapaudelleen
Hymyjä
Yllätyksiä
Naurua ihan vain nauramisen ilosta
Kikatusta kutituksesta
Hassuja sanoja ja maahisia
Haltiaihmisiä ja sen semmoisia, kuten
Pieniä lohikäärmeitä
Täällä saa lämpimän kupillisen vaahtokarkkikaakaota jos haluaa
Ja heti Pikku Kakkosen jälkeen saa mennä nukkumaan tai sitten valvoa vaikka koko yön!

rakpekausli - logaveme - kärspelekslet - unamjeudour

Pelataanko?
Onko tämä peli?
Mitä me teemme?
Mitä tapahtuu?
Hymy?
Katse?
Kosketus?
Mitä me teemme?
Oletko sinä niinkuin ajattelen?
Vai kuvittelenko sen mitä ajattelen sinun olevan?
Mitä sinä teet?
Pitäisikö jotain tehdä?
Ehkä kysyn?
Tai jos olenkin hiljaa?
Unohdanko?
Unohdatko sinä sitten?
Unohtaisitko?

? O K N E L E T T I V U K

Kokonaanosintäysin

En jaksa uskoa, ettei sitä olisi ollut.
Tiedän että oli.
Jokainen katse, sana, kosketus.
Ne olivat. Ne OVAT.
Näin sen sähkön, tunsin sen.

Me olimme siinä, kumpikin meistä.

Yrität tehdä kaiken olemattomaksi.
Mutta tiedän että se kaikki oli.
Jokainen sana, katse, kosketus.
Ne olivat. Ne OVAT.

Meissä on se ero että minä uskallan pelätä.

You make me hate my life

Three days.
Bottle after bottle, you suffocate us.
You're maybe hurting but so are we.
Desire to leave won't let go but grows, increases,
             invades.
But the need to protect is still stronger.
I can't leave them
or our little community collapses, along with it your world,
                                                                            your life.
And as you drink I swallow
the love I used to have for you.

Just so you know:
if it wasn't for them, I'd be gone already.

A shooting star or star shooting?

A hug or a kiss?
A step or a leap?
A flower or a garden?
A river or an ocean?

How much do you dare to dream?

<< il y a tellement de choses que je ne comprends pas, maman, la vie, 

c'est encore plus dur que l'école... >>

- Katherine Pancol