torstai 19. toukokuuta 2011

Filosofiaa

Maailman kuolonkorina soi korvissa.
Se on kuin virtahepo olohuoneessa.
Pimeydessä hapuillessaan ei materialistikaan löydä konkretiaa.
Pimeydessä ei hartainkaan uskovainen löydä valoa.
Tässä pimeydessä ei jyrkinkään ateisti vältä pelkoa.
Me makaamme liikkumattomina maailman kärvistellessä tuskissaan.
Me kiemurtelemme kiusaantuneina maailman pyytäessä apua.
Mitä täällä pelätään?
Mitä täällä vältellään?

2 kommenttia: