perjantai 10. heinäkuuta 2015

Unfoldings

My heart beats too fast
My breathing is too slow
My head feels heavy
Let me close my eyes
Just for a little while
Let me float in dreams
Discover the edges of consciousness
Let me sail where pain is nothing
And happiness is twice as much
Where the sun sets and rises simultaneously
Where the wind brushes my cheek like a lover
And the rain adores my skin


Let me fall in an out of this world
And disappear in the folds
In the in-betweens

torstai 9. heinäkuuta 2015

asfaltti-ihottuma

Vihasi pulppuaa vuolaana
En osaa tyrehdyttää, en enää niellä


Ihostasi on tullut karkea
Saan asfaltti-ihottumaa suudelmistasi
Ja vaikka tuoksut samalta, olet eri


Sinä rakastat tappavalla tavalla
Ja vielä ruuvimeisseli kylkiluitteni välissä katson sinua vain surullisena


Olen kauempana kuin myönsin
Ulottumattomissasi
Ollut jo pitkään


Sinun kanssasi kahdesta ei saa yhtä eikä kolmea
Olimme tuskin puolikkaita

torstai 9. huhtikuuta 2015

9451

Auringonvalossa aamuisin hän aina haaveili
kahviloista
pienistä pöydistä
aamusavukkeista

jotka saavat pään pyörälle.

Haave oli siitä eriskummallinen, että niissä oli tilaa

vain yhdelle

5149

Haluaisin kirjoittaa runoutta viidellä kielellä tänä torstai-iltapäivänä kun aurinko polttaa hiuksistani valkoiset ja saan ryppyjä siristelemisestä.
Haluaisin harjoittaa nuorallakävelyä upouudella pyykkinarulla joka näyttää aivan omenanmakuiselta metrilakulta.
Haluaisin lähettää turistikortteja vielä tuntemattomille vastaanottajille ja sitten seikkailla niinkuin puutarhatontut nykyään.
Haluaisin uskoa että kesä on täällä mutta herätetty pessimismi sanelee takatalvea.
Näytän kieltä valtavien aurinkolasieni takaa ja haen toisen parin villasukkia palveleville varpailleni.

torstai 19. maaliskuuta 2015

But more than anything

I just want to dance.
          No judgement.
          No corrections.

I want to hear the world whispering its secrets again,
and I want to answer with a scream.
          Be another me.

I want to step, barefoot,
and stumble as I go.

I want to taste the rain,
the warm and colourful one.
(The grey London rain doesn't suit my purple lips)

I want to know that I don't know, and
I want to decide what to decide.

tiistai 12. elokuuta 2014

41731

Näen itseni ikkunasta

Annan tupakansavun humalluttaa minut
Ja viinistä punaiset huuleni

Hakevat rakkautta

Sade sulkee silmäluomeni
Ja sinun sanasi ovat niin kaukana

Hetkeksi unohdan niiden olemassaolon
Vaikka vadelmat kasvavat junaraiteilla

Ja sydämenlyönnit ovat muisto

Toinen lasillinen
Rakastetun yksinäisyyden ystäväksi

Olen jo kirjoittanut liikaa

Olisi syytä lopettaa
Sinunkin
Ajatukset ovat tuotettuja

Je m'en fou! Je m'en fou!
Huudan lasin narskuessa

13741

Minun on hyvä olla tässä,
lähdön ja jälleennäkemisen estradilla,
tuntemattomien joukossa,
Kun tuuli käy hiuksissa,
ja vieraan aamusavut huimaavat päätä.
Silloin minä hymyilen,
sillä olen unohtanut ajatella erityisemmin mitään.

12814

Rakkaudessamme ei ollut mitään ihmeellistä.

Vain siinä, että se tapahtui.
En tiedä oliko se Lontoon pimeys,
joka ajoi minut sinuun,
vai kylmä sunnuntai-aamu, jossa
suudelmasi olivat ainoa lämpö.

Mutta minä rakastuin.

En yhtäkkiä ja huomaamatta,
vaan hitaasti, hetki hetkeltä,
ja tiedostaen.

perjantai 18. heinäkuuta 2014

Hengittämisestä tulee niin helppoa,
että hetkeksi unohdan olevani vielä elossa.

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

415052

haluaisin kiertää käteni kiharoihisi
rakastua ranteittesi uurteisiin
huokaista niskasi kaarteeseen

niinkuin aamuauringon ensisäteille tehdään

torstai 1. toukokuuta 2014

Ajatus1

Minun käy sääliksi sateenvarjoja,
jotka jatkuvasti unohdetaan milloin minnekin.

142020

Yleensä vastauksia saa kysymällä,
mut sun kanssa kysymykset on vääriä,
tai sitten ne moninkertaistaa itsensä
eivätkä korreloi vastausten kanssa.
Mä vihaan kaikkea sussa.


Oot hämmennys,
sen kaltainen,
joihin jään kiinni.

411012

Tuntuu siltä, kuin hengittäisin
puiden kanssa, monella solulla.
En ihan kaikilla, mutta
hengitän sentään.
Tuhka poistui keuhkoista yskien,
tartunta turrutetaan kurkkukivun kaltaisesti.
Kuume,
ja bakteerit olisivat viimein kuolleita.

Saatan sulkea silmät näkemättä
painajaisia, ja hetken
hymyillä tarkoittaen sitä.

keskiviikko 8. tammikuuta 2014

1418

40-60 sydämen lyöntiä minuutissa on tarpeellinen määrä
elämän ylläpitämiseen

Mä elän kolmellakymmenelläkahdeksalla
ja siksi kaikki on
niin vitun mahtavaa

Mun päässä on ajatuksia

"Mä uneksin ehjän sydämen ja iloisen mielen", hän mietti ennen nukahtamistaan.

---

What would happen if a human drank a bottle of nail polish?

---

 Mä kauheasti yritin unohtaa
mut mulla on vaan liian hyvä muisti.

---

Mä päästän irti,
löydän taas itseni.
Löydän sen ihmisen joka
näki maailman eikä
tarvinnut muita ollakseen elossa.

: V A P A U S

---

Joskus tuntuu siltä kuin loisin itse itselleni jotain toista
oliota loisimaan mun luihin
                                   suoniin
                                   verkkokalvoille

Kevätseikkailu

"Haluan huutaa keväthuudon.
Muuten mä räjähdän."
Niin me karjuttiin, kallionkielekkeellä,
Ronja ja mä.

Ja sit mä sanoin:
"Jonain päivänä, Ronja,
Ajattaret voi tulla ja viedä mut,
ja syöttää mun sydämen yölle."
Sit Ronja nous ylös ja
hyppäs koskeen.

Keinua tiedostamattomuuteen, hyräillä unohdukseen.

Anna veren kuohua mun
suonissa,
anna sännätä päästä varpaisiin
niin nopeasti että maailma sumenee

Anna sakeana virrata,
anna maistua huulilla

Pistä maailma pyörimään
Pakota ilma keuhkoihin
Terävöitä aistit
Tapa suojeluvaisto
                    ja anna SEN elää

311192

Näätkö kun mä seison omilla jaloillani,
avaan silmät ja loistan?
Niin, näätkö kun mä loistan?
Tää on mun alku, mun elämä, ja
sä voit tulla mukaan tai olla ohikiitävä hetki, mut mä en enää
voi noudattaa sun aikatauluaja ja haluja,

kun liekki mun sisällä ja siivet selässä
                 mun on elettävä nyt.


Aion astella katuja.
Maailma on täällä, siellä missä mä olen.
Annoin kaiken vain pyöriä,
kaleidoskooppeja karusellissä.
Poljen vauhtia eikä mua huimaa vähääkään.

Löydän rauhan sillä sä et halua olla se tulenkestävä.

Pakastin


Mun nenä on ihan jäässä, kun mun huone muuttuu aina välillä pakastimeksi. Silloin mä piiloudun kahden peiton alle ja ajattelen mukavia. Kauhean usein sinä olet mun ajatuksissa. Monesti niissä sinä olisit täällä mun viekussa lämmittämässä, mut jo sun hymyn miettiminen saa mut aika iloiseksi. Sit mä myös muistelen sitä kun tarrauduit muhun heti kun oltiin kaksin, sitä miten sun huulet haki mun huulia. Se saa mun sydämen ihan villiksi, mutta vähän myös surulliseksi.