Odotus

Juotuaan maitokahvinsa hän laski kupin pöydälle ja asetti sormet näppäimistölle. Kofeiini sai kädet tärisemään ja kahvin maku suussa yökötti.
Hän laittoi vanhaa ranskalaista rokkia soimaan ja kuunteli laulun Tuhkimosta.
Vetäessään syvään henkeä hän heitti katseensa vaalean katon puiden syihin. Ne hymyilivät. Hän pidätti hetken hengitystään.

Uloshengitys sekoittui kyllästyneeseen huokaukseen ja kädet valahtivat näppäimiltä taputtelemaan kappaleen rytmiä mustaan päiväpeittoon.

Kuinka kertoa maailmalle, miltä sade keuhkoissa tuntuu?

Nopealla liikkeellä hän paiskasi läppärin kannen kiinni ja heittäytyi pitkäkseen sängylle kädet silmien peittona.
Hän hamusi kännykkäänsä vasemmalla kädellään.

17:40. Ei uusia viestejä.

Enkelipiparkakkuja

Tein yhden
ja mietin
millaisen sinä olisit tehnyt
Muotit olivat aivan liian tavallisia
taiteilijalleni
jonka luovuus
oli kaunista ja ylitsevuotavaa.

Huomaan ajattelevani sinua yhä useammin.
No, koko ajan:
Kun joku kysyy, mitä kuuluu.
Kun kukaan ei kysy, mitä kuuluu.
Kun kirjoitan, kun punaan huuleni,
kun avaan rastoja takkutukastani.

Kun katson talven tähtitaivasta
etsien omaa tähteäni.

Sulaen palaa, luokseni

Soturit taivaasta lipuvat yhä kauemmas
kun minä kuiskailen lumihiutaleille sanoja
joita en saa sanoa

Pimeyteen teen seurakseni
lumienkelin
illuusioksi lämmöstä
jota sammunut kynttilä pakkaseen poraa

Lumi pettää alta ja
peittää päältä
Näen jokaisen lumihiutaleen
niiden kauneuden
lämmön
arvon
kaiken mikä oli
kun soturit olivat

Silloin saatoin pidellä niitä
kauan
tarkastella
rakastua
Nyt ne sulavat heti
ihollani

Tuuli yltyy
puhaltaen illuusion rikki
Enkä minä voi
kuin äänetönnä huutaa
soturiani palaamaan

valmis kunnes odotan

Mussa on niin paljon sanoja sekaisin.
Tunnen, kun yksisarviset hyppii mun sydämestä aivoihin ja rikkoo kaikki lauserakenteet,
ja jäljelle jää yksittäiset irralliset sanat joita en saa järjestettyä


ja
mun
valmis
kunnes
odotan
sua
olet
ikuisesti
koska
oot
aina
rakastan


ja sitten kuuntelen kaipuuta
joka hiljaa kirkuu huoneessani
tyhjyyttä

If tears were blood

I had almost forgotten what it feels like when ribs are torn apart,

when heart is fed to the night.

Guess I'm gonna marry the night.

Althoug it's scary, dark, dangerous even, 

it could never hurt me like the day light does.

Emotionally.

Physically.

It's sweet and easy to be suffocated by darkness.

One losts conciousness quickly, so it doesn't even hurt. That much.

Somehow found a dagger with an ice cold blade.

Next thing I know it's drawing bats on my skin.

Tore down the walls to make it easier to breathe,

was drowned in an ocean.

Salty, cold, transparent, wet.

And claws pierce my throat to release baby spiders.

Kinda crazy just bein' here u know

What a week-end, she thought when stepping out at the bus stop. This must be what Alice feels like as she enters Wonderland. Curiouser, curiouser, I ain't helping it.